Säännöt

Suomen Siirtolapuutarhaliitto ry:n säännöt

1 § Liiton nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Suomen Siirtolapuutarhaliitto ry. Yhdistystä nimitetään näissä säännöissä Liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsinki.

2 § Liiton tarkoitus ja toiminnan laatu

Liiton tarkoituksena on valtakunnallisena keskusjärjestönä edistää ja kehittää maamme siirtolapuutarhatoimintaa.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi Liitto

1. toimii siirtolapuutarhayhdistysten ja muiden tämän alan oikeuskelpoisten yhteisöjen keskusjärjestönä ja yhdyssiteenä
2. valvoo jäsenyhdistystensä ja niiden jäsenten etuja siirtolapuutarhatoimintaan liittyvissä kysymyksissä
3. tukee siirtolapuutarhayhdistysten ja alan muiden oikeuskelpoisten yhteisöjen pyrkimyksiä ja pyrkii saamaan siirtolapuutarhatoimintaa harjoittavat yhdistykset liiton jäseniksi
4. opastaa perustettavien siirtolapuutarhojen viljelijöitä yhdistysten perustamisessa ja toiminnan aloittamisessa
5. pyrkii lisäämään siirtolapuutarhojen merkitystä loma- ja vapaa-ajanviettopaikkana
6. auttaa tallentamaan siirtolapuutarhaperinnettä
7. järjestää alaansa liittyviä kursseja, esitelmä- ja keskustelutilaisuuksia sekä harrastustoimintaa
8. toimii yhteistyössä valtion ja kuntien kanssa
9. harjoittaa julkaisu- ja tiedotustoimintaa
10. toimii yhteistyössä vastaavien ulkomaisten järjestöjen sekä sellaisten yhteisöjen kanssa, joilla on toiminnassaan Liiton kanssa samanlaiset tarkoitukset ja periaatteet
11. Lisäksi Liitto pyrkii edistämään tarkoitustaan muilla vastaavilla toimilla.

Toimintansa tukemiseksi Liitto on oikeutettu ottamaan vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja.

Liitto voi omistaa toimintaansa varten tarpeellista irtainta ja kiinteää omaisuutta.

3 § Jäsenet

Jokainen siirtolapuutarha- tai muu tämän alan rekisteröity yhdistys sekä muu tällä alalla toimiva oikeuskelpoinen yhteisö, jonka jäsenet sitoutuvat noudattamaan Liiton sääntöjä ja niiden perusteella tehtäviä päätöksiä, voidaan hyväksyä Liiton jäseneksi. Tällaista yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä jäsenyhdistykseksi.

Jäseneksi liittymistä on anottava kirjallisesti Liiton hallitukselta. Ellei hallitus hyväksy yhdistystä Liiton jäseneksi, on asia siirrettävä seuraavalle liittokokoukselle. Liittokokouksen tekemä päätös on lopullinen.

Yhdistyksen tulee liittää jäsenanomukseensa

1. yhdistyksen säännöt
2. luettelo yhdistyksen hallituksen jäsenistä ja toimihenkilöistä

Liiton hallitus voi hyväksyä Liiton kannatusjäseneksi yksityisen henkilön, joka harjoittaa siirtolapuutarhaviljelyä. Kannatusjäsenen tulee sitoutua noudattamaan Liiton sääntöjä ja niiden perusteella tehtäviä päätöksiä.

4 § Jäsenmaksu ja jäsenyhdistyksen tiedonantovelvollisuus

Jäsenyhdistysten on vuosittain lähetettävä Liitolle toimintakertomuksensa sekä suoritettava liittokokouksen päättämä jäsenmaksu, jonka suuruus lasketaan yhdistyksen jäsenten saman vuoden tammikuun 1. päivänä hallitsemien palstojen lukumäärän mukaan.

Mikäli kyseessä on uusi yhdistys, jonka jäsenillä ei vielä ole palstoja, on jäsenmaksu ns. perusmaksu.

Varsinainen liittokokous voi myöntää uusille jäsenyhdistyksille alennuksen tai vapautuksen liittymisvuoden jäsenmaksusta.

Jäsenenä olevan alan muun oikeuskelpoisen yhteisön, uuden yhdistyksen perusmaksun ja kannatusjäsenen jäsenmaksut päättää varsinainen liittokokous.

Jäsenmaksu on suoritettava Liiton tilille kesäkuun 30. päivään mennessä. Maksun myöhästymisestä peritään kulloinkin voimassa oleva viivästyskorko.

Jäsenen, joka ei ole suorittanut jäsenmaksuaan kalenterivuoden loppuun mennessä, voi hallitus erottaa. Liitto on oikeutettu perimään suorittamatta olevan jäsenmaksun.

5 § Jäsenen eroaminen ja erottaminen

Jäsen, joka haluaa erota Liitosta, ilmoittakoon eroamisestaan kirjallisesti Liiton hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai edustajansa kautta ilmoittaa erosta liittokokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.

Jäsensuhde lakkaa sen kalenterivuoden lopussa, jonka kuluessa eroamisilmoitus on tehty. Samalla raukeavat velvoitteet, joihin jäsen on Liittoon liittyessään sitoutunut. Ennen jäsensuhteen päättymistä erääntyneet jäsenmaksut on kuitenkin suoritettava.

Liittokokous voi erottaa jäsenen, joka toimii vastoin Liiton sääntöjä, vastustaa Liiton pyrkimyksiä tai vahingoittaa Liiton toimintaa menettelyllään Liitossa tai sen ulkopuolella.

6 § Kunniajäsenet

Siirtolapuutarhatoiminnassa erityisellä tavalla ansioituneen henkilön voi liittokokous kutsua hallituksen esityksestä Liiton kunniajäseneksi.

Kunniajäseneltä ei peritä jäsenmaksua. Kunniajäsenellä on oikeus osallistua Liiton tilaisuuksiin sekä käyttää niissä puhevaltaa. Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.

7 § Hallinto, liittokokous

Päätösvaltaa Liitossa käyttää liittokokous. Toimeenpanovalta kuuluu Liiton hallitukselle.

Varsinainen liittokokous kokoontuu joka kolmas (3) vuosi elo-syyskuun aikana. Liittokokous päättää seuraavan liittokokouksen pitopaikan. Hallitus päättää tarkemmin kokouspaikasta ja -ajasta.

Kutsu varsinaiseen liittokokoukseen on lähetettävä viimeistään tammikuun 30. päivänä liiton jäsenrekisterin mukaisesti kullekin jäsenelle joko kirjallisesti, sähköpostilla tai muuta yleisesti käytössä olevaa viestintävälinettä käyttäen.

Aloitteet liittokokouksessa käsiteltävistä asioista jätetään kirjallisena hallitukselle maaliskuun 1. päivään mennessä liittokokousvuonna. Hallituksen on viimeistään kaksi (2) kuukautta ennen liittokokousta lähetettävä jäsenten esittämät aloitteet ja niistä antamansa lausunnot sekä omat esityksensä ja toiminta- ja tilikertomuksensa kaikille jäsenille.

Jäsenyhdistys on oikeutettu lähettämään liittokokoukseen yhden (1) edustajan kutakin alkavaa sataa (100) jäsentensä hallitsemaa palstaa kohden edellisen vuoden jäsenmaksutilityksen mukaan. Jäsenyhdistyksen edustajan tulee olla edustamansa yhdistyksen jäsen. Kullakin edustajalla tulee olla edustamansa yhdistyksen valtakirja tai oikeaksi todistettu pöytäkirjanote sen kokouksen pöytäkirjasta, jossa liittokokousedustajien valinta suoritettiin. Valtakirjat ja pöytäkirjanotteet tarkastavat kaksi (2) hallituksen nimeämää henkilöä.

Jokaisella edustajalla on yksi (1) ääni. Kukin jäsenyhdistys suorittaa itse edustajiensa kokous- ja muut kulut.

Jäsenenä olevalla muulla oikeuskelpoisella yhteisöllä on liittokokouksessa yksi (1) ääni. Kannatusjäsenellä ei ole äänioikeutta.

Hallituksen jäsenellä, kunniajäsenellä, tilin- ja toiminnantarkastajalla ja vastuunalaisella liiton toimihenkilöllä on liittokokouksessa puheoikeus, mutta ei äänioikeutta, ellei hän ole jonkin jäsenyhdistyksen valtuuttama edustaja.

Hallitus laatii liittokokoukselle työjärjestyksen ja esityslistan, joka jätetään liittokokouksen hyväksyttäväksi.

Asiat ratkaistaan liittokokouksessa yksinkertaisella äänten enemmistöllä, ellei näissä säännöissä toisin määrätä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni paitsi vaaleissa ja suljetuissa lippuäänestyksissä, jolloin arpa ratkaisee.

Äänestys on vaadittaessa toimitettava suljetuin lipuin. Liiton puheenjohtajan ja hallituksen jäsenten vaalit on suoritettava suljetuin lipuin, ellei valinta ole yksimielinen. 

8 § Ylimääräinen liittokokous

Ylimääräinen liittokokous pidetään, jos hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai kun vähintään yksi kymmenesosa (1/10) Liiton äänioikeutetuista jäsenistä sitä kirjallisesti vaatii ja esittää perusteluineen asian, jota varten ylimääräinen liittokokous olisi kutsuttava koolle.

Ylimääräisessä liittokokouksessa käsitellään ainoastaan ne asiat, joita varten se on kutsuttu koolle. Hallituksen on viipymättä saatettava liittokokouksen koollekutsumista koskeva pyyntö kirjallisesti jäsenten tietoon ja liitettävä sen oheen oma lausuntonsa.

Kutsu ylimääräiseen liittokokoukseen on lähetettävä kullekin jäsenelle viimeistään kaksi (2) kuukautta ennen kokousta siten kuin on määrätty kutsusta varsinaiseen liittokokoukseen.

9 § Liittokokousasiat

Varsinaisessa liittokokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. todetaan päätösvaltaisuus
2. valitaan liittokokoukselle kokousvirkailijat:
   • puheenjohtajat (2)
   • sihteerit (2)
   • ääntenlaskijat (4)
   • pöytäkirjantarkastajat (2)
3. käsitellään hallituksen kertomukset Liiton toiminnasta edelliseltä liittokokouskaudelta
4. käsitellään Liiton tilinpäätökset sekä tilin- ja toiminnantarkastajien lausunnot edelliseltä liittokokouskaudelta
5. päätetään tilinpäätösten vahvistamisesta
6. päätetään hallitukselle ja muille tilivelvollisille myönnettävästä vastuuvapaudesta
7. päätetään hallituksen puheenjohtajalle ja muille jäsenille sekä tilin- ja toiminnantarkastajille maksettavien korvausten perusteista
8. vahvistetaan talousarvio seuraavalle liittokokouskaudelle. Päätetään jäsenyhdistysten ja jäsenenä olevien muiden oikeuskelpoisten yhteisöjen sekä kannatusjäsenten jäsenmaksuista.
9. käsitellään hallituksen ehdotus Liiton toimintasuunnitelmaksi
10. valitaan hallituksen puheenjohtaja, jota kutsutaan Liiton puheenjohtajaksi.
11. valitaan hallituksen varsinaiset jäsenet ja varajäsenet
12. Valitaan yksi (1) tilintarkastaja ja yksi (1) toiminnantarkastaja sekä heille varahenkilöt.
13. käsitellään Liiton hallituksen esittämät asiat sekä jäsenyhdistysten Liiton sääntöjen mukaisesti kokoukselle tekemät aloitteet ja hallituksen niistä antamat lausunnot
14. päätetään paikkakunnasta, jossa seuraava varsinainen liittokokous pidetään.

10 § Hallitus

Liiton asioita hoitaa varsinaisen liittokokouksen valitsema hallitus, johon kuuluu puheenjohtajan lisäksi kymmenen (10) varsinaista jäsentä. Lisäksi hallituksen varsinaisille jäsenille valitaan viisi (5) varajäsentä.

Hallituksen varsinaiseksi jäseneksi tai varajäseneksi voidaan valita vain sellainen henkilö, joka on jäsenyhdistyksen jäsen. Hallitukseen on pyrittävä valitsemaan jäseniä tasapuolisesti liiton eri toiminta-alueilta.

Hallituksen jäsenten toimikausi kestää varsinaisesta liittokokouksesta seuraavaan varsinaiseen liittokokoukseen, kunnes uusi hallitus on valittu.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan jonkun varapuheenjohtajan kutsumana vuosittain maalis- ja lokakuussa pidettäviin kokouksiin. Muulloin hallitus kokoontuu tarpeen vaatiessa tai kun vähintään puolet hallituksen varsinaisista jäsenistä vaatii sitä kirjallisesti esittämänsä asian käsittelemiseksi.

Kokouskutsu ja esityslista on lähetettävä hallituksen jäsenille vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta.

Hallitus voi tarvittaessa tehdä päätöksiä puhelinkokouksessa, sähköpostilla tai käyttäen muuta sähköistä viestintä, joka mahdollistaa hallituksen jäsenten yhteydenpidon päätöksenteon aikana.

Hallitus on päätösvaltainen puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan ja vähintään kuuden (6) jäsenen läsnä ollessa.

Äänestyksessä ratkaistaan asiat yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Mikäli äänestyksessä äänet menevät tasan, ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa ja suljetuissa lippuäänestyksissä ratkaisee arpa.

11 § Hallituksen tehtävät

Hallituksen tehtävänä on

1. johtaa ja hoitaa huolella Liiton toimintaa lain, liittokokouksen päätösten ja Liiton sääntöjen mukaisesti
2. valvoa, että Liiton taloutta ja omaisuutta hoidetaan huolella
3. käsitellä toimintasuunnitelma- ja talousarvioehdotukset ja antaa lausunto Liiton taloudellisesta tilasta
4. valmistella liittokokouksessa käsiteltävät asiat, kutsua liittokokous koolle sekä toimeenpanna sen päätökset
5. valita Liitolle hallituksen keskuudesta vähintään yksi (1) ja enintään kolme (3) varapuheenjohtajaa sekä määritellä heidän tehtävänsä
6. palkata ja erottaa Liitolle sihteeri, taloudenhoitaja sekä muut tarpeelliset toimihenkilöt ja työntekijät ja määrätä heidän toimenkuvansa ja niihin liittyvät tehtävät
7. tukea jäsenten toimintaa ja aloitteellisuutta Liiton kehittämiseksi
8. toimia sääntöjen 2 §:ssä esitettyjen tarkoitusperien toteuttamiseksi
9. päättää työvaliokunnan ja toimikuntien perustamisesta ja vahvistaa niille ohjesäännöt
10. ohjata ja valvoa toimiston työskentelyä ja suorittaa muut säännöissä mainitut tai hallitukselle mahdollisesti annettavat tehtävät
11. edustaa Liittoa itse tai valtuuttamansa asiamiehen kautta.

12 § Työvaliokunta

Hallituksen antamat tehtävät toteuttaa työvaliokunta, jonka muodostaa puheenjohtajien, liittosihteerin ja kahden (2) hallituksen keskuudestaan valitsema jäsen. Sen tehtävänä on myös valmistella hallituksen kokoukselle esitettävät asiat.

Hallitus laatii ja vahvistaa työvaliokunnalle ohjesäännön, jossa määritellään sen tehtävät.

13 § Puheenjohtajien tehtävät

Puheenjohtajan tehtävänä on:

1. kutsua koolle hallitus ja työvaliokunta sekä toimia puheenjohtajana niiden kokouksissa
2. valvoa sääntöjen ja päätösten noudattamista ja sitä, että eri tehtäviin valitut henkilöt hoitavat huolella heille annetut tehtävät
3. valvoa, että Liiton omaisuutta hoidetaan huolellisesti ja tehtyjen päätösten mukaisesti
4. valvoa yhteydenpitoa jäsenyhdistyksiin
5. avata liittokokoukset ja huolehtia niiden valmisteluista

Varapuheenjohtajien tehtävänä on:

1. toimia puheenjohtajan varahenkilönä ja avustaa häntä hänen tehtävissään
2. huolehtia koulutus- ja näyttelytoiminnasta
3. huolehtia taloushallinnosta
4. huolehtia tiedotus- ja kustannustoimintaan liittyvistä tehtävistä

Puheenjohtajat toimivat tarvittaessa yhteistyössä hoitaessaan tehtäviään.

14 § Sihteerin tehtävät

Liittosihteerin tehtävänä on:

1. toimia yleissihteerinä liittokokouksessa, valmistella asiat hallituksen ja työvaliokunnan kokouksiin sekä pitää niissä pöytäkirjaa
2. huolehtia Liiton ja sen jäsenyhdistysten välisestä tiedonkulusta ja asiakirjojen arkistoinnista
3. laatia yhdessä työvaliokunnan kanssa ehdotukset Liiton toimintasuunnitelmaksi ja toimintakertomukseksi
4. pitää Liiton jäsenrekisteriä
5. suorittaa muut hallituksen määräämät tehtävät

15 § Taloudenhoitajan tehtävät

Taloudenhoitajan tehtävänä on:

1. hoitaa Liiton taloutta hallituksen ohjeiden mukaisesti ja raportoida talousasioista hallituksen kokouksissa
2. laatia sääntöjen edellyttämä ja hallituksen ohjeiden mukainen ehdotus Liiton talousarvioksi yhteistyössä työvaliokunnan kanssa
3. huolehtia Liiton rahaliikenteestä ja jäsenmaksujen perinnästä

16 § Nimenkirjoittajat

Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja yksin, kaksi varapuheenjohtajaa yhdessä tai yksi varapuheenjohtajista yhdessä hallituksen määräämän henkilön kanssa.

17 § Aluejärjestöt

Jäsenyhdistykset voivat muodostaa paikallisia aluejärjestöjä. Aluejärjestöt eivät ole liiton jäseniä.

18 § Tilinpäätös

Liiton tilit päätetään kalenterivuosittain. Liiton tilit ja hallinnon tarkistavat varsinaisen liittokokouksen valitsema tilintarkastaja ja toiminnantarkastaja tai heidän estyneenä ollessaan tähän tehtävään valitut varahenkilöt.

Työvaliokunnan tulee antaa vuosittain tilinpäätösehdotus tilin- ja toiminnantarkastajille vähintään yksi (1) kuukausi ennen hallituksen maaliskuun kokousta. Tilintarkastajien tulee antaa lausuntonsa hallitukselle vähintään kaksi (2) viikkoa ennen edellä mainittua kokousta.

Tarkastuksesta on laadittava Liiton taloudellista asemaa ja sen hoitoa koskeva virallinen lausunto.

19 § Liiton tunnus

Liitto käyttää tunnuksenaan hallituksen vahvistamaa merkkiä, jonka käytöstä hallitus antaa ohjeet.

20 § Sääntöjen muuttaminen

Näihin sääntöihin voidaan tehdä muutoksia varsinaisessa tai ylimääräisessä liittokokouksessa, jos vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) äänestyksessä annetuista äänistä kannattaa muutosesitystä.

Hallituksen tekemä sääntömuutosehdotus tai hallituksen antama lausunto sääntömuutosehdotuksesta on saatettava jäsenyhdistysten tietoon viimeistään liittokokouskutsun yhteydessä.

21 § Liiton purkaminen

Liiton purkamisesta päätetään liittokokouksessa. Kokouksessa tulee vähintään kolmen neljäsosan (3/4) äänestyksessä annetuista äänistä kannattaa Liiton purkamista.

Hallituksen tekemä ehdotus Liiton purkamisesta tai hallituksen antama lausunto Liiton purkamisehdotuksesta on saatettava jäsenyhdistysten tietoon viimeistään liittokokouskutsun yhteydessä.

22 § Varat ja omaisuus Liiton purkautuessa

Mikäli Liiton toiminta päättyy, Liiton varat talletetaan Liiton käyttämään rahalaitokseen. Jos Liiton toiminnan päättymisestä kymmenen (10) vuoden kuluessa perustetaan uusi vastaava rekisteröity siirtolapuutarhaliitto, on varat luovutettava uudelle liitolle. Muussa tapauksessa varat luovutetaan siirtolapuutarhatoimintaa edistäviin tarkoituksiin Liiton purkamisesta päättäneen liittokokouksen määräämällä tavalla

23 § Muut määräykset

Muilta osin Liitto noudattaa voimassa olevaa yhdistyslakia.

Hyväksytty SSpl:n liittokokouksessa 28.8.2021

Rekisteröity PRH:ssa 8.9.2021