|
Suomen kansalliseen vieraslajiluetteloon lisättiin uusia kasvi- ja eläinlajeja. Kasvilajeista kansalliseen vieraslajiluetteloon lisättiin mm. kurtturuusu. Kurtturuusun maahantuonti- ja myyntikielto tulee voimaan heti 1. kesäkuuta alkaen, mutta kasvattamiskielto vasta kolmen vuoden siirtymäajan jälkeen.
Lue Maa ja metsätalousministeriön tiedote täällä. (klikkaa linkkiä) Valtioneuvoston 23.5.2019 antamassa vieraslajiasetuksessa sanotaan näin:
"Asetuksen liite B sisältäisi yhdeksän haitallista vieraskasvilajia, joita olisivat muun muassa alaskan- ja komealupiini, jättipalsami ja kurtturuusu. Koska kurtturuusua käytetään yleisesti koriste- ja hyötykasvina, lajin kasvatuskielto tulisi voimaan kolmen vuoden siirtymäajan jälkeen. Kurtturuusun maahantuonti ja myynti kiellettäisiin kuitenkin ilman siirtymäaikaa. Asetus on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2019. Asetuksella kumottaisiin kansallisesti merkityksellisistä haitallisista vieraslajeista annettu valtioneuvoston asetus.” Valtioneuvoston asetuksen vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta voit lukea kokonaisuudessa täällä. (klikkaa linkkiä) Kurtturuusut olivat esillä 9.4.2019 järjestetyssä Vieraslajit puutarhassa -seminaarissa, jossa Suomen Siirtolapuutarhaliitto oli yksi järjestäjistä. Tämän videon (klikkaa linkkiä) kohdassa 20:10 Maa- ja Metsätalousministeriön lakimies vastaa Leena Luodon kysymykseen kurtturuusuista – nimenomaan siirtolapuutarhoissa.
Seminaarin jälkeen Leena Luoto ja SSpl:n liittosihteeri jatkoivat keskustelua kurtturuusuista ko. lakimiehen kanssa. Lakimies totesi, että siirtymäaika on tarpeen, kuten myös tarkka ohjeistus, jota nyt varmaan ministeriössä työstetään. Keskustelusta jäi sellainen käsitys, että ohjeistuksessa tultaneen sallimaan tarhakurtturuusulajikkeet. Facebookin Puutarhan parhaaksi -ryhmässä Leena Luoto täsmentää asiaa seuraavasti"Asetuksen perustelumuistiossa on mainittu näin: Kansallisesti merkitykselliseksi haitalliseksi vieraslajiksi säädettäisiin kurtturuusun Rosa rugosa -laji, mukaan lukien sen valkokukkainen muoto Rosa rugosa f. alba. Sääntely EI SEN SIJAAN koskisi nimilajista Rosa rugosa jalostettuja tarhakurtturuusuja eli Rosa Rugosa -ryhmää.
Tarhakurtturuusuihin kuuluu useita lajikkeita, jotka ovat kurtturuusun tapaan tiheäversoisia, piikkisiä ja tuuheita pensaita. Lajikkeiden kyky kasvattaa juurivesoja vaihtelee, ja osa lajikkeista kasvattaa nimilajia heikommin juurivesoja. Myös siemenellinen lisääntyminen, joka on vieras-lajiriskien hallinnan näkökulmasta ongelmallisinta, vaihtelee lajikkeittain. On olemassa lajikkeita, jotka lisääntyvät heikosti siemenestä, ja osa lajikkeista on kokonaan steriilejä. Tällä hetkellä ei kuitenkaan ole käytettävissä riittävästi tietoa sen arvioimiseksi, millainen riski eri lajikkeilla on levitä ympäristöön. Tarhakurtturuusujen lisääntymisteho voi lisäksi vaihdella paitsi lajikkeittain myös kasvuolosuhteiden mukaan. Sääntelyä voidaan tarvittaessa tarkistaa sen jälkeen, kun yksittäisten tarhakurtturuusulajikkeiden lisääntymistehosta on saatu tutkimukseen perustuvaa tietoa."
|