Adressi Kupittaan siirtolapuutarhan säilymisen puolesta

4.6.2020

Allekirjoita adressit.com -sivulla

Linkki adressiin

 

Adressi esitetään Turun kaupunginvaltuustolle.

Kupittaan siirtolapuutarha on Turun vanhin – perustettu vuonna 1934. Siirtolapuutarha perustettiin kaupungin työväestön virkistykseksi ja hyvinvoinnin edistämiseksi sekä perheiden ruokahuollon turvaamiseksi. Turkulaisen siirtolapuutarhan syntyhistorian ensimmäinen luku kirjoitettiin kuitenkin jo maamme itsenäistymisen vuonna 1917. Puutarha on säilyttänyt luonteensa jo 85 vuotta ja se on Kupittaan aluetta olennaisesti rikastuttavana ja lajirikkaana kokonaisuutena hyvin merkittävä kaupunkiympäristö.

Siirtolapuutarhassa on 57 palstaa hyvin pienine mökkeineen. Mökeistä kolme on alkuperäisessä asussaan, muissa näkyy vuosikymmenten aikana pienin muutoksin kehittynyt variaatioiden kirjo.  Vaikka palstojen ensisijainen tehtävä ei enää ole viljelijöiden ravitseminen, on alueella noin 300 omenapuuta, joista monet ovat vuosikymmeniä vanhoja. Niiden lisäksi palstoilla kasvaa runsaslukuinen määrä vanhoja koriste- ja hyötykasveja. Kupittaalla viljely on myrkytöntä ja Kupittaan siirtolapuutarha on kasvillisuuksineen ja muine eliöstöineen kaupungin biologisen monimuotoisuuden ”hotspot”. Turun yliopisto ja Luonnonvarakeskus ovat dokumentoineet puutarhan arvokasta kasvillisuutta ja osa niistä on talletettu Luonnonvarakeskuksen viljelykasvien geenivarojen kokoelmiin.

Kupittaan siirtolapuutarha on viherkeidas sekä sosiaalisesti vireä ja aktiivinen osa Turun kaupunkia. Vierailijat ovat tervetulleita tutustumaan alueeseen ja nauttimaan siitä. Siirtolapuutarha-alue on saanut toiminnastaan myös kansainvälistä tunnustusta.  Kansainvälisen Siirtolapuutarhaliiton yleiskokous myönsi Kupittaan ryhmäpuutarha ry:lle maaliskuussa 2020 diplomin sosiaalisesta toiminnasta: Yhdistys oli pääyhteistyökumppanina ’Multaa ja Mukuloita – luontomerkityksiä ja ilmiöoppimista kaupunkipuutarhassa’ -hankkeessa. Tämä Sateenkaari-Koto ry:n hanke on saanut runsaasti julkisuutta, ja siihen on saatu rahoitusta Opetushallitukselta. 4H:n nuoret pitävät alueella kesäkahvilaa, ja läheisten palvelutalojen asukkaat käyttävät puutarhaa virkistyspaikkanaan.

Kupittaan siirtolapuutarhan lakkauttaminen heikentäisi kaupunkiympäristöä vakavasti ja monin tavoin. Se tuhoaisi ihmisten, kasvien ja eläinten muodostaman poikkeavan monimuotoisen kaupunkialueen, joka pitää yllä eri-ikäisten kaupunkilaisten fyysistä ja henkistä hyvinvointia, runsasta pölyttäjien joukkoa ja viljellyn maaperän tervettä eliötoimintaa.  Biodiversiteetin suojelu on myös Suomen valtion ympäristöpolitiikan keskeinen tavoite, johon vakavasti toivomme myös Turun kaupungin sitoutuvan tässä kohtaa.

Me allekirjoittaneet vaadimme, että

  1. Kupittaan siirtolapuutarha pysyy Kupittaalla.
  2. Turun kaupunki tunnustaa nykyisen siirtolapuutarhan kasvi-, ympäristö-  ja kulttuurihistoriallisen arvon.
  3. Turun kaupunki osallistuu nykyisen Kupittaan siirtolapuutarha-alueen kehittämiseen kaupungin viheralueena ja kaupungin vihreinä keuhkoina.
  4. Kupittaan siirtolapuutarha lisätään osaksi Turun kansallista kaupunkipuistoa.

 

Pertti Laitila, puheenjohtaja, Suomen Siirtolapuutarhaliitto ry.

Eija Meriluoto, puheenjohtaja, Kupittaan ryhmäpuutarhayhdistys ry.

Paula Harjamäki, toiminnanjohtaja, Turun 4H-yhdistys

Sirkku Pihlman, FT

Maarit Heinonen, YTM, tutkija