Muiden maiden siirtolapuutarhaliitot
Tutustu muiden maiden siirtolapuutahaliittoihin
Kansainväliseen Siirtolapuutarhaliittoon kuuluu 13 kansallista siirtolapuutarhaliittoa Euroopasta ja Japanista. Jäsenliitot edustavat yhteensä noin 2 miljoonaa siirtolapuutarhaviljelijää.
Siirtolapuutarha on määritelty eri tavalla eri maissa. Kutakuinkin kaikissa Kansainvälisen liiton jäsenmaissa siirtolapuutarhapalsta voi olla myös viljelypalsta, jolla ei ole mökkiä. Joissakin maissa asuttavat mökit ovat kiellettyjä, ja palstalle saa pystyttää vain työkaluvajan.
Kaikissa Kansainvälisen liiton jäsenmaissa liittohallitusten jäsenet osallistuvat työhön vapaaehtoisesti, oman päivätyönsä ohessa. Sveitsin ja Japanin liittoa lukuun ottamatta eri maiden liitoilla on palkattua henkilökuntaa - Suomen ja Norjan yhdestä osa-aikaisesta aina Ranskan ja Itävallan 11 kokopäiväiseen työntekijään.
Klikkaamalla maan nimeä pääset ko. maan siirtolapuutarhaliiton nettisivulle.
RuotsiKoloniträdgårdsförbundet 16 aluetta, 230 jäsenyhdistystä, 24 100 palstaa. Palstojen keskikoko on 350-400 m2. Maanomistajat: 90 % kunnat, 7 % yksityiset ja 3 % valtio.
|
|
TanskaKolonihaveforbundet for Danmark 22 aluetta, 410 jäsenyhdistystä, 40 000 palstaa. Palstojen keskikoko on 350 m2. Maanomistajat: 67% kunnat, 15 % valtio, 8% yhdistykset ja 10 % yksityiset. Siirtolapuutarhatoimintaa ohjaa laki vuodelta 2001.
|
|
BelgiaNational Verbond van Volkstuinen Ligue Nationale du Coin de Terre et du Foyer Jardins Populaires Belgian liitto on kahden kansallisen liiton - Flanderin ja Vallonian - yhteinen kattojärjestö. 9 aluetta, Flanderissa 240 yhdistystä, Valloniassa 50 yhdistystä, yhteensä 35 000 palstaa. Palstojen keskikoko on 250 m2. Maanomistajat: 60 % kunnat, 37 % yksityiset ja 3 % muut.
|
|
Iso-BritanniaThe National Allotment Society 10 aluetta, yhteensä 115 000 jäsentä (2 500 siirtolapuutarhayhdistystä viljelijöineen, 247 paikallisviranomaista, 1 335 yksityishenkilöä, 951 ainaisjäsentä ja 33 koulua), palstoja yhteensä noin 350 000. Palstojen keskikoko on 250 m2. Valtaosalla palstoista on lakisääteinen suoja, ja niihin on pitkät jonot. Maanomistus: 89 % kunnat, 11 % yksityiset. Palstojen tulee olla kokonaisuudessaan viljeltyjä - painopiste hedelmissä ja vihanneksissa. Asuttavat mökit ovat kiellettyjä, mutta työkaluvajat ja kasvihuoneet ovat sallittuja. Siirtolapuutarhatoimintaa ohjaavat lait vuosilta 1908-1950.
|
|
ItävaltaZentralverband der Kleingärtner und Siedler Österreichs 5 alueellista (Länder) järjestöä, 390 jäsenyhdistystä, 39 400 palstaa. Palstojen keskikoko on 350 m2. Maanomistus: 75 % kunnat, 17 % yksityiset ja 8 % Itävallan siirtolapuutarhaliitto. Wienissä siirtolapuutarha voi olla viljelijäperheen vakituinen asuinpaikka. Siirtolapuutarhatoimintaa ohjaa laki vuodelta 1958.
|
|
JapaniAssociation for Japan Allotment Garden 4 alueellista järjestöä, 38 jäsenyhdistystä/-organisaatiota (17 siirtolapuutarha-aluetta, 12 yritystä ja 9 yhteistyöorganisiaatiota) - yhteensä 1 003 jäsentä, 891 palstaa. Palstojen keskikoko on 40 m2. Maanomistus 100 % yksityinen. Siirtolapuutarhatoimintaa ohjaavat lait vuosilta 1952, 1989 ja 1990.
|
|
LuxemburgLigue Luxembouirgeoise du Coin de Terre et du Foyer 115 jäsenyhdistystä, 20 350 jäsenperhettä, 4 826 palstaa. Liittoon kuuluu siirtolapuutarhaviljelijöiden lisäksi myös yksityispihojen omistajia. Siirtolapuutarhapalstojen keskikoko on 250 m2. Maanomistus: 90 % kunnat, 10 % yhdistykset. Siirtolapuutarhatoimintaa ohjaa laki vuodelta 2004.
|
|
RanskaFédération Nationale des Jardins Familiaux et Collectifs 164 riippumatonta jäsenyhdistystä, 40 paikallistoimikuntaa ja 75 liiton hallinnoimaa siirtolapuutarhaa - yhteensä 17 100 palstaa. Palstojen keskikoko on 160 m2. Maanomistus: 65 % kunnat, 20 % Ranskan siirtolapuutarhaliitto,10 % yhdistykset ja 5 % yksityiset. Palstoilla sallitaan 6 m2 työkaluvaja, jota ei saa käyttää yöpymiseen. Palstan pinta-alasta vähintään 75 % tulee olla vihannesten viljelyalaa. Siirtolapuutarhatoimintaa ohjaa lakivuodelta 1976.
|
|
SaksaBundesverband Deutscher Gartenfreunde 20 alueellista (Länder) järjestöä, 330 paikallisjärjestöä, 14 306 jäsenyhdistystä, 940 000 palstaa. Palstojen keskikoko on 370 m2. Maanomistus: 77 % kunnat, 23 % yksityiset. Palstan pinta-alasta vähintään kolmanneksen tulee olla vihannesten ja hedelmien viljelyalaa. Siirtolapuutarhatoimintaa ohjaa laki vuodelta 1983.
|
|
SveitsiSchweizer Familiengärtnerverband 4 kieltä, 2 alueorganisaatiota, johon kuuluvat maan ranskan- ja saksankieliset osat, 8 aluejärjestöä, 70 jaostoa ja 230 jäsenyhdistystä - yhteensä 22 600 palstaa. Palstojen koot 100 m2, 150 m2 ja 200 m2. Maanomistus: 90 % kunnat,10% yksityiset. Siirtolapuutarhatoimintaa Baselin kaupungissa ohjaa laki vuodelta 2013.
|
|