Jätteiden kierrätys
Teksti: Tuija Lujanen-Lampi
Kaikki jätteet kierrättämällä hyötykäyttöön
Suomen Siirtolapuutarhaliitto on mukana Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksessa 2050. Sitoumuksen tavoitteena on kehittää ja toteuttaa käytännön tekoja, joiden avulla turvataan luonnon hyvinvointi. Näitä on voitava arvioida ja mitata vastuullisten toimintamallien avulla sovitun ajanjakson kuluessa.
Siirtolapuutarhojen näkökulmasta Sitoumus 2050 -hanke liittyy vahvasti kierrätykseen, jätteiden lajitteluun ja hyötykäyttöön sekä uusiokäyttöön. Kestävämpi arki syntyy tekojen avulla.
Liiton ympäristöryhmä toteutti vuonna 2018 kaksi kyselyä. Toinen kysely suunnattiin yhdistysten hallituksille ja toinen suoraan viljelijöille. Kyselyissä kartoitettiin mm. kierrätykseen liittyviä asioita ja toimintamalleja.
Keräysastiat muoville
Yhdistykset eroavat suuresti toisistaan jätteiden lajittelussa. Voi sanoa, että siirtolapuutarhureiden halu kierrättää on korkealla, mutta puutteelliset olosuhteet aiheuttavat ongelmia.
Muutamissa yhdistyksissä jätekatoksista löytyy vain sekajäteastiat – tähän tulee saada muutos. Jätteiden lajittelupisteisiin on päästävä helposti ja sekajätteen määrä tulee minimoida. Jokaisella yhdistyksellä tulee olla kierrätysastiat papereille, pahveille, kartongeille, lasille, metallille ja muoville. Varsinkin muovin kierrättämispistettä toivottiin kovasti. Onneksi monet siirtolapuutarhat hyödyntävät myös kaupungin järjestämiä kierrätyspisteitä, jos ne sijaitsevat aivan puutarha-alueen lähellä.
Biojätteet ravinteiksi
Kaikki puutarhasta tuleva jäte on arvokasta. Siirtolapuutarhassa on mahdollista olla hyvin omavarainen ravinteiden suhteen, kun kaikki biojätteet laitetaan kiertoon omassa puutarhassa.
Viljelijäkyselyyn vastanneiden perusteella puutarhajätteen kompostointi (95 %) ja talousbiojätteen kompostointi (72 %) ovat varsin hyvällä tasolla. Toisaalta voi ajatella, että kompostoinnin osalta prosenttiluvun pitäisi olla täydet 100. Tavoitteena on, että kaikki biojäte kompostoidaan omalla palstalla ja laitetaan kiertoon omille kasvimaille ja kukkapenkeille.
Omasta puutarhasta saatavaa haketta hyödyntää 72 prosenttia viljelijöistä. Puutarhan puiden ja pensaiden oksista saadaan leikkuujätettä hakkeeksi ja sitä kannattaa käyttää maankatteena ja maanparannusaineena. Yhteiset tavat hakettaa ja kimppahakettimet helpottavat hakkeen hyötykäyttöä. Oksahaketta voi myös polttaa biohiileksi, jota käytetään maanparannusaineena. Miten menetelmää voidaan hyödyntää siirtolapuutarhoissa – siitä tulemme varmasti oppimaan lisää. Juttu biohiilestä mm. Siirtolapuutarha-lehden numero 2/17:ssä.
Satoa yli oman tarpeen
Ylijäämäsatoa tulee vuosittain. Sen hyötykäyttö näyttää toimivan monipuolisesti. Ylijäämäsatoa annetaan naapureille, sukulaisille, ystäville, työkavereille, ohikulkijoille, eläimille tai myyjäisiin. Heikkolaatuista tai pilaantunutta satoa kompostoidaan. Pohdittavaksi kuitenkin jää, minkälaisin keinoin ylijäämäsadon määrää voisi vähentää?
Yhdistys edistämään kierrätyksen tehostamista
Yhdistyksen hallitus vastaa siitä, että siirtolapuutarhoissa on jätteiden kierrätys- ja lajittelupisteet – se on paitsi jäsenpalvelua niin myös kestävän kehityksen toteuttamista. Katoksissa on hyvä olla jätteiden kierrätysohjeet. Lisäksi on hyvä järjestää yhteisiä romulavakeräyksiä sekajätteille ja metalliromuille.
Tavoitteena on, että kaikki biojätteet kiertävät omalla palstalla kompostoinnin ja haketuksen avulla (tai risut oksasaksilla silpuksi) oman puutarhan hyödyksi. Yhdistys voi toki järjestää myös yhteisiä risunkeräyspisteitä haketusta varten. Varsinkin piikikkäille orapihlajan oksille oma keräys on koettu tärkeäksi.
Jokaisella palstalla tulee olla oma komposti tai useampikin. Kompostoinnin ABC-kurssit ja vertaisoppiminen auttavat tässä. Kompostointi ei ole vaikeaa, joskin se voi vaatia harjoittelua ja kärsivällisyyttä.
Yhdistyskyselyn perusteella hyvin harvassa (15 %) siirtolapuutarhassa on toimiva ympäristötoimikunta. Yhdistysten hallitukset toki hoitavat jäteasioiden organisointia, mutta toimikunnat monipuolistavat ympäristöasioiden kehittämistä muutenkin kuin vain kierrätyksen suhteen. Voi todeta, että kyselyiden tulokset antavat yhdistysten hallituksille tärkeitä keskustelunaiheita: Miten ympäristövastuullisuus toteutuu siirtolapuutarhassamme? Miten yhdistyksemme voi kehittää kierrätystä? Minkälaisia konkreettisia ympäristötekoja sisältyy seuraavien vuosien toimintasuunnitelmiin?
