Ylijäämäsato

Teksti: Maarit Louekari ja Tina Wessman

Sopiva sato vai suursato?

Suomen Siirtolapuutarhaliiton jäsenyhdistysten kyselyn vastauksista ilmeni, että yli puolet yhdistyksistä edistää kestävää kehitystä tukevaa puutarhanhoitoa. Ylijäämäsatoakin osataan hyödyntää hyvin.

Kaikissa puutarhoissa edellytetään, että mökkipalstoilla syntynyt puutarhajäte kompostoidaan omalla palstalla.! Puutarhajätteen kompostoinnin järjestää yhteisenä palveluna 40 % vastanneista yhdistyksistä, mutta kotitalouden biojätteelle on vain viidesosalla yhteisratkaisu.

Kotitalouden biojäte, johon myös ylijäämäsatoa pahimmillaan päätyy, olisikin hoidettava omalla mökkipalstalla. Jos ylijäämäsatoa ei saada rajattua, kuten omenasadolle voi käydä, se joudutaan mahdollisesti viemään erillisillä kuljetuksilla kalliiseen sekajätteeseen. Tämä ei ole viisaan taloudenpidon kannalta hyvä ratkaisu.

Lähiruoka ja marjat omaan käyttöön

Liiton viljelijäkyselyn mukaan vihanneksista, kasviksista ja juureksista ei kahdella kolmasosalla tule ylijäämäsatoa edes muutaman vuoden välein. Viljely on siis hienosti sovitettu omaan tarpeeseen. Jos ylijäämää näistä kasvilajeista tulee, jää sen vuosittainen määrä alle 10 kilon.

Marjasato vaihtelee luonnollisesti enemmän. Vuosittain oman kulutuksen ylittävän sadon saa reilu kolmannes, mutta samalla lähes puolelle viljelijöistä oma satotarve ylittyy erittäin harvoin tai ei koskaan. Jos yli oman tarpeen olevaa marjasatoa kertyy, on sen määrä alle 10 kiloa vuosittain.

Terveellistä lähiruokaa osataan viljellä omaa käyttöä vastaavasti ja jos ei itse ehdi kaikkea syödä omassa perhepiirissä, on sadolle runsaasti ottajia ystävissä, työtovereissa tai kaupunkinaapureissa.

Omenaa, omenaa…

Omenoiden satoa yli oman käytön tulee vuosittain lähes puolella puutarhureista ja sen lisäksi muutaman vuoden välein viidesosalla. Vain neljäsosalla viljelijöistä omenasato rajoittuu omaan käyttöön. Suuren sadon saajista lähes kaikilla tulee ylijäämäomenoita 10 - 100 kiloa vuosittain. Tämä kertoo siitä, että omenapuita on paljon. Siirtolapuutarhat ovatkin keväisin upeana kukkamerenä, kun omenapuiden lisäksi kukkivat myös luumu- ja kirsikkapuut.

Omenasatoa voi pienentää hoitamalla omenapuita säännöllisesti. Omenapuiden leikkaaminen on yksi hyvä tapa hoitaa omenapuuta. On kuitenkin syytä muistaa, että monet leikkaamisohjeet tähtäävät sadon kasvattamiseen, kun taas siirtolapuutarhassa saattaa olla ensisijaisesti tarve vähentää satoa. Sadon vähentämiseksi kukinnan jälkeen kannattaa poistaa sormenpään kokoisia raakileita niin, että jäljelle jäävät eivät enää osu toisiinsa. Joskus kuulee nyrkkisäännöstä: nyrkki mahtuu jäljelle jäävien raakileiden väliin.

Pirja, Huvitus ja Kaneli-lajikkeet eivät karista raakileita luontaisesti, joten runsasta raakilemäärää kannattaa harventaa, neuvoo puutarhaneuvos Anssi Krannila, joka on Suomen tunnetuimpia omena-asiantuntijoita. Hän kehottaa jättämään yhteen kannukseen vain kaksi alkua ja leikkaamaan ylimääräisten raakileiden hedelmäkannat poikki juhannuksen jälkeen, kun hedelmät ovat 2–3 senttisiä. Se suurentaa hedelmien kokoa ja vähentää satovaihtelua.

Omenapuita hoitamalla voi siis vaikuttaa satoisuuteen. Leikkaamalla omenapuusta tehdään tukevaoksainen ja harva. Kannattaa pyytää omaa yhdistystä järjestämään omenapuupäivän, jossa leikkausta voidaan opettaa. Siirtolapuutarha-lehden numerossa 2/2019 oli selkeät omena- ja päärynäpuun leikkausohjeet – palauta ne mieleen.

Runsas sato hyötykäyttöön

Kyselyn tulosten mukaan noin kolmannes siirtolapuutarhureista jakaa ylijäämäomenoita jaetaan siirtolapuutarhojen mökkinaapureille ja ohikulkijoille. Palstan ylijäämää luovutetaan myös yhdistysten satokauden markkinoille, sekä raaka-aineeksi että myyntiin.  Myytäväksi valmistetaan herkkusosetta, hilloa tai tuoremehua.

Joillakin yhdistyksillä on ylijäämäsadon jakelupiste, jota käyttää viidesosa ylimääräistä satoa saavista. Ylijäämäomenoiden organisoitu jakaminen lähiseudun asukkaille jossakin yleisessä jakelupisteessä on oiva tapa tuoda siirtolapuutarhaa lähemmäksi lähiseudun asukkaita. Siirtolapuutarhurit pääsevät jakelupisteen myötä eroon ylimääräisestä omenasadostaan, samalla kun joku lähiseudun asukas saa jakelupisteestä itselleen ilmaiset ainekset vaikkapa omenapiirakkaan.

Omenia kompostoi reilu neljännes oman käytön ylittävän sadon saajista. Satoa luovutetaan myös metsästysseuroille ja talleille. Omenoita tarjotaan myös yhdistyksille, kouluille ja päiväkodeille haettavaksi. Lisäksi Ruokakassitoiminta saattaa sekin ottaa omenia jaettavaksi.

Omenoiden vieminen kaatopaikalle on huonoin mahdollinen vaihtoehto ylijäämästä eroon pääsemiselle.  Se ei tue kestävää kehitystä ja aiheuttaa siirtolapuutarhayhdistykselle – eli kaikille sen jäsenille - korkeita jätehuoltokustannuksia. Viljelijöiltä saatiin kyselyn vastauksissa useita kekseliäitä ja helposti käyttöön otettavia ideoita.

Muumiot kompostiin

Muumio-omenat ovat kiusa monelle puutarhurille. Ne voi kompostoida. Laita niitä tasapohjaiseen astiaan ja hakkaa ne tasakärkisellä lapiolla silpuksi.  Lisää omenasilppu kerroksittain jyrsijäsuojattuun puutarhakompostiin puutarhan muun, kuivemman jätteen kanssa.  Huolehdi, että komposti toimii hyvin. Kun kompostin lämpötila nousee korkealle, muumiotaudin aiheuttajasieni tuhoutuu parin vuoden kompostoinnin aikana, eikä leviä syntyvän kompostimullan mukana.