Ohjeita siirtolapuutarhan perustajille

Jos paikkakunnalla riittää puutarhaviljelyinnostuksen puraisemia sosiaalisesta kanssakäymisestä muiden samanhenkisten kanssa nauttivia, hyvä ratkaisu on perustaa sinne siirtolapuutarha. Perustamisprosessi saattaa viedä aikaa ja vaatia kärsivällisyyttä, mutta viherparatiisi aikanaan palkitsee vaivannäön. Alkuun pääsee ottamalla yhteyttä Siirtolapuutarhaliittoon

Kaavoitus

 

Yhteys kuntaan tärkeä

Heti alussa kannattaa koota siirtolapuutarhan perustamisesta kiinnostuneet yhteen ja ottaa yhteyttä myös kuntaan vaikkapa kansalaisaloitteen muodossa.  Kenties kunnan viranomaiset tai päättäjät ovat jo suunnitelleet asiaa ja jopa kaavailleet sopivaa aluetta.  Kun ensimmäiset mökit nousevat ja palstat alkavat vihertää, kiinnostuneita kyllä riittää ja kaikki palstat varataan tuota pikaa.

Siirtolapuutarhalle varattava alue pitää kaavoittaa siirtolapuutarha-alueeksi (RP), jotta sen pysyvyys turvataan. Siirtolapuutarhoiksi sopivat alueet tulee tutkia ja osoittaa jo seutu- ja yleiskaavassa.

Asemakaava

Kunta huolehtii asemakaavoituksesta. Kaavassa määritellään liikenneväylien, pysäköintipaikkojen, palstojen ja mökkien sijainti, huolto- ja yhteisrakennusten sijainti sekä rakennuspaikkojen rakennusoikeudet. Erilaisia yhteistiloja ovat kerhotalo, saunat, kuivakäymälät, suihkutilat, kioski ja jätekatokset. Perinteisesti siirtolapuutarhoissa on ruutukaava.

Alueen koko

Siirtolapuutarhassa voi olla jopa satoja palstoja. Jotta yhdistys ja alue olisivat viihtyisät ja toimivat, vastuunkantajia eli viljelijöitä olisi hyvä olla vähintään 30–50.

Alue

 

Sijainti

Siirtolapuutarhojen tulee sijaita hyvien kulkuyhteyksien päässä, julkisen liikenteen varrella. Sijainti muiden virkistys-, urheilu- ja viheralueiden yhteydessä lisää alueen käyttöastetta ja säästää perustamiskustannuksia.

Maapohja

Maapohjan tulee olla kunnan omistama tai alueen suunniteltu toteuttaminen pitää varmistaa sopimuksin. Pääosan alueesta pitää olla puutarhaviljelyyn sopivaa.

Pienilmasto

Alue ei saa olla liian tuulinen eikä hallanarka.

Infrastruktuuri

 

Vesihuolto

Alueelle tulee rakentaa talousvettä varten kaivo tai kunnallinen vesijohto. Mikäli alue sijaitsee vesistön lähellä, ekologista ja edullista on hyödyntää kastelussa luonnon vettä. Talous- ja kasteluvesi johdetaan palstoille pinnallisilla ns. kesävesijohdoilla.

Jätehuolto

Pohjavesien saastuminen on estettävä. Mikäli alueella on kunnan viemäri, yhteistilojen jätevedet pitää johtaa siihen. Muussa tapauksessa käymäläjätteet on kompostoitava tai johdettava tyhjennettäviin umpilokasäiliöihin. Pesuvedet voidaan imeyttää kahden saostuskaivon kautta maastoon kunnan ympäristönsuojelutarkastajan sen salliessa. Kunta antaa omat jätehuoltolainsäädäntöön perustuvat määräyksensä.

Yhteistilat

Siirtolapuutarhaviljelijät tarvitsevat pesu- ja saunatilat, käymälät, pyykinpesutilat sekä yhteiset kokoontumis- ja harrastustilat. Niiden koko ja määrä riippuvat alueen koosta ja viljelijöiden määrästä.

Maan vuokraus

 

Vuokra-aika

Riittävän pitkä vuokra-aika takaa alueen kunnossa pysymisen ja kehittymisen. Suositeltava vuokra-aika on vähintään 30 vuotta.

Vuokrasopimusmuoto

On käytännöllisintä solmia vuokrasopimus maanvuokraajan ja siirtolapuutarhayhdistyksen välille. Yhdistys solmii palstan vuokrasopimuksen viljelijän kanssa. Alueen vuokrasopimuksessa sovittavia asioita ovat muun muassa:

  • kunnan ja yhdistyksen välinen työnjako kunnossapitotöiden osalta
  • jätehuollon järjestäminen
  • yhteiset tilat: rakentamisen ja rakentamiskustannusten jako
  • yhteisalueen ja yhteisten tilojen valaistus
  • alueen valvonta
  • sähköistys.

Hallinto

 

Alueen hallinnointi

Siirtolapuutarha toimii joustavasti ja demokraattisesti yhdistyksenä periaatteena 1 ääni/mökki. Yhdistys vuokraa maa-alueen kokonaisuutena kunnalta ja tekee palstoista vuokrasopimukset yksittäisten viljelijöiden kanssa.

Yhdistyksen perustaminen

Siirtolapuutarha toimii yleensä viljelijöiden muodostamana yhdistyksenä periaatteena 1 ääni/mökki. Yhdistyksen toimintaa johtaa jäsenistön valitsema hallitus. Yhdistyksen kokous on ylin päättävä elin.

Paikkakunnalle siirtolapuutarhaa perustavien kannattaa perustaa yhdistys. Yhdistyksenä on tehokkaampaa neuvotella kunnan kanssa kaavoitus- ja maanvuokrausasioista.

Yhdistyksen perustamisesta lisätietoja saa Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisteristä.

Yleisilme

 

Palsta

Palstan koko voi vaihdella 250-500 neliön välillä. Palstasuunnitelmassa voidaan määritellä raja-aidat, mökin, hedelmäpuiden ja lipputangon sijainti. Suunnitelmat voivat olla myös huomattavasti tarkempia ja ulottua istutuksiin, marjapensaisiin, kasvilajikkeisiin, viljelytapoihin, pihan rakenteisiin ja materiaaleihin.

Mökki

Kunta hyväksyy siirtolapuutarhamökin tyyppipiirustukset ja hakee rakennusluvat koko alueelle. Kevytrakenteisen mökin koko voi vaihdella 20-40 neliön välillä ja sen tulee olla sopiva suhteessa palstan kokoon. On tärkeää, että alueesta tulee arkkitehtonisesti ja esteettisesti ehjä ja yhtenäinen kokonaisuus, jossa kuitenkin viljelijän omille persoonallisille mieltymyksille ja luovuudelle jää liikkumavaraa. Mökin rakentaa tai rakennuttaa viljelijä. Mökin perusvarustukseen tulee kuulua esim. kompostoiva käymälä