Vuoden 2017 maatiaiskasvi on ahomansikka

8.2.2017

Kuva: Keijo Kukkola
Kuva: Keijo Kukkola
Kuva: Matti Lahtinen
Kuva: Matti Lahtinen

Maatiainen ry. on valinnut vuoden maatiaiskasviksi entisaikojen lapsuuden kesistä muistuttavan ahomansikan (Fragaria vesca).

Mansikat kuuluvat ruusukasvien Rosaceae-heimoon. Vaikka ahomansikkaa ei löydy puutarhamansikoiden esi-isien joukosta, on sitä risteytetty puutarhamansikan kanssa, jolloin jälkeläiseksi saadaan saaranmansikka, lajikkeinaan ainakin 'Rebecka' ja ' Sara'. Ahomansikkaa (Fragaria vesca) kasvaa koko Euroopassa äärevimpiä eteläisiä ja pohjoisia alueita lukuunottamatta. Suomessa ahomansikka harvinaistuu pohjoiseen mentäessä. Etelä- ja Keski-Suomessa, Oulun lääni mukaan lukien se kasvaa luontaisella levinnäisyysalueellaan vielä suhteellisen yleisenä.

Suomessa ahomansikka oli merkittävä talousmarja vielä 1800- 1900-luvun vaihteessa. Kaskeamisen seurauksena sille oli syntynyt verrattomia kasvupaikkoja kuten ahoja. Monet ahot ovat muinaisia kaskimaita, joiden viljelystä on luovuttu. Perinteiset maatalouden, erityisesti laiduntamisen ylläpitämät kasviyhteisöt ovat häviämässä, joten ahomansikalle on entisaikoja niukemmin soveliaita kasvupaikkoja tarjolla.

Ahomansikka suosii lämpöisiä ja valoisia kasvupaikkoja, ojanpientareitan,rinteitä ja kallioita, mutta ei oikein pärjää korkeakasvuisten ketokasvien katveessa tai varjoissa metsässä. Tienpientareilta se on löytänyt uusia kasvupaikkoja, jossa liian korkea kilpaileva kasvillisuus niitetään. Kotipuutarhassa ahomansikka soveltuu hyvin maanpeittokasviksi aurinkoisille ja puolivarjoisille alueille, mutta miksi ei myös pellolla viljeltäväksi. Se lisääntyy tehokkaasti rönsyillään.


Lomailijan heinäkuu on mansikan parasta satoaikaa. Hienoarominen ahomansikka on parasta tuoreena, joskin nopesti pakastettuna ne säilyttävät osan aromistaan. Niitä voi myös kuivata. Ahomansikka on tunnettu myös rohtona, joka auttaa moneen vaivaan. Sitä suosittivat niin ruotsalainen taksonomian perustajaisä Carl von Linné 1700-luvulla, suomalaisen kasvitieteen uranuurtaja Elias Lönnrot kuin myös viime vuosisadan hyötykasvitutkija Toivo Rautavaara. Toivo Rautavaaranmukaan (Miten luonto parantaa, 1980) mansikanlehdistä keitetty tee edistää virtsan eritystä ja hikoilua, ehkäisee tulehduksia, alentaa verenpainettaja estää verisuonten kalkkeutumista. Ahomansikka on hyvä C-, A- ja B-vitamiinien lähde.

Lisätietoja: Pirkko Kukkola. Siemen@maatiainen.fi 040-512 8327

Maatiainen ry.
Stenbäckinkatu 8,00250 Helsinki
044-045 7317
toimisto@maatiainen.fi
www.maatiainen.fi

Maatiainen - Det lantliga kulturarvet ry on aatteellinen yhdistys, jonka tarkoituksena on säilyttää
 - vanhat viljely- ja koristekasvit
 - alkuperäiset kotieläinrodut
 - kulttuurimaisemat ja luonnon monimuotoisuus 

Yhdistys tahtoo myös ylläpitää omavaraisen elämänmuodon arvostusta ja sen edellyttämien taitojen osaamista.