Peurat ja kauriit pihoilla – kasvava ongelma suomalaisille pihoille ja puutarhoille

Puutarhaliiton tiedote

Peurat ja kauriit aiheuttavat yhä suurempia vahinkoja suomalaisille pihoille ja puutarhoille. Vieraslajit ja valikoiva metsästys ovat lisänneet hirvieläinkantoja, mikä tuo mukanaan tuhot ja punkkien leviämisen. Puutarhaliitto vaatii talviruokinnan kieltoa ja tehokkaampia toimia vahinkojen vähentämiseksi.

Suomalaisten pihojen haasteet – hirvieläinten aiheuttamat vahingot

Suomessa on noin 1,4 miljoonaa pientaloa ja yli 500 000 kesämökkiä. Useimmilla on pihaistutuksia ja hyötykasveja. Samaan aikaan vajaat 200 000 metsästäjää harrastavat hirvieläinten metsästystä. Riistanhoidon seurauksena vieraslajit valkohäntäkauris ja kuusipeura sekä siirtoistutettu metsäkauris ovat lisääntyneet niin paljon, että monilla alueilla pihoilla ei voi enää kasvattaa mitään.

Nämä hirvieläimet syövät hyöty- ja koristekasvit, marjapensaat, havukasvit ja hedelmäpuut. Lisäksi ne vahingoittavat nuoria taimia ja estävät kasvien uudistumisen, mikä heikentää puutarhojen ja viheralueiden monimuotoisuutta.

Taimistoviljelmillä peuratuhot ovat paikoin niin mittavia, että yritystoiminnan jatkaminen on vaikeaa. Tämä aiheuttaa merkittäviä taloudellisia menetyksiä ja uhkaa kotimaisen taimituotannon jatkuvuutta. Seurauksena kotimaiset taimet korvautuvat tuontikasveilla, mikä heikentää alan kilpailukykyä ja kestävää kehitystä.

Myös kuluttajat epäröivät ostaa kasveja, jotka päätyvät nopeasti peurojen suuhun. Tämä vaikuttaa koko alan kannattavuuteen ja kotipuutarhaharrastuksen iloon (Lähde 1).

Punkkien leviäminen – vakava terveysriski

Peurat ja kauriit ovat merkittäviä punkkien levittäjiä. Yhdessä kauriissa voi olla jopa 1500 punkkia, ja nämä punkit voivat kantaa vakavia taudinaiheuttajia, kuten borreliaa ja puutiaisaivokuumevirusta. Tutkimusten mukaan kauris on yleisin punkkien levittäjä. Skotlannissa tehdyssä kokeessa punkkeja esiintyi 18 kertaa enemmän alueella, jonne kauriit pääsivät, verrattuna aidattuun alueeseen (Lähde 2). Tämä havainnollistaa, kuinka kauriskannan tiheys vaikuttaa punkkien määrään ja siten tautiriskeihin ihmisille ja lemmikeille.

Miksi hirvieläinkannat kasvavat? – Ruokinta ja valikoiva metsästys

Valkohäntä- ja metsäkauris ovat lisääntyneet voimakkaasti viimeisen 15 vuoden aikana koko Etelä-Suomessa. Yksi syy on metsästäjien ylläpitämä systemaattinen talviruokinta ja valikoiva metsästys, jolla säädellään urosten ja naaraiden suhdetta (Lähde 3).

Talvisin eläimiä ruokitaan yli 36 000 ruokintapaikalla. Keskimäärin jokainen metsästäjä vie hirvieläimille noin 600 kg viljaa ja juureksia, yhteensä 17,6 miljoonaa kiloa vuodessa – määrä, joka riittäisi 50 000 valkohäntäpeuran koko vuoden ravinnoksi. Ruokinta jatkuu usein metsästyskauden jälkeen kevääseen asti, mikä parantaa eläinten selviytymistä ja lisääntymistä (Lähde 4).

Ruokintapaikkojen haitat ja kansainvälinen vertailu

Ruokintapaikat houkuttelevat myös rottia, supikoiria, rusakoita, villisikoja ja jopa suurpetoja. Ruokintakäytännöt vaihtelevat eri maissa:

• Suomessa talviruokinta on laajaa ja rajoittamatonta.

• Ruotsissa ei ole virallisia rajoituksia, mutta tautiriskeistä varoitetaan.
• USA:ssa hirvieläinten porkkana- ja viljaruokinta on monissa osavaltioissa kokonaan kielletty tautien leviämisen estämiseksi.
• Saksassa ja Kanadassa on alueellisia kieltoja ja rajoituksia.

Tämä osoittaa, että metsästys ei edellytä massiivisia ruokintamääriä - se onnistuu rajoituksista huolimatta.

Tilanne Etelä-Suomessa – poronhoitoon verrattava eläintiheys

Etelä-Suomessa hirvieläinten kasvatuksesta on tullut poronhoitoa vastaavaa toimintaa, mutta eläintiheydet ovat moninkertaisia Lappiin verrattuna. Porotiheys on keskimäärin 24 poroa / 1000 ha, kun taas Lounais-Suomessa ja Uudellamaalla valkohäntäpeuran tiheystavoite on jopa 35 peuraa / 1000 ha – ja lisäksi metsäkauriita on lähes yhtä paljon. Kesällä vasat kaksinkertaistavat määrän, jolloin kokonaismäärä voi nousta yli 100 eläimeen / 1000 ha.

Toisin kuin poronhoidossa, hirvieläimiä vapaasti kasvattavien metsästäjien ei tarvitse korvata aiheuttamiaan vahinkoja. Tämä johtaa siihen, että pihojen ja puutarhojen istutukset tuhoutuvat, alan yritykset kärsivät ja punkkien levittämät taudit lisääntyvät.

Puutarhaliiton ja järjestöjen yhteinen kannanotto

Suomen Riistakeskuksen lakisääteinen velvollisuus on hallita riistaan liittyviä konflikteja ja ennaltaehkäistä vahinkoja. Tällä hetkellä vahingot pihoissa, puutarhoissa ja taimistoilla eivät ole kohtuullisella tasolla.

Metsästäjien harrastama vieraslajisten riistaeläinten kasvatus vapaana ilman aitauksia tuhoaa muiden omaisuutta, heikentää alan elinkeinonharjoittajien työtä ja tuo vakavia sairauksia aiheuttavat punkit kotipihoille.

Me allekirjoittaneet kattojärjestöt katsomme, että Riistakeskuksen on ryhdyttävä toimenpiteisiin riistaeläinten aiheuttamien piha- ja puutarhavahinkojen vähentämiseksi ja korvaamiseksi. Tärkeimpänä toimenpiteenä näemme riistaeläinten talviruokinnan kieltämisen.

Lisäksi kehotamme jokaista kiinteistönomistajaa suojaamaan pihansa ja istutuksensa sekä osallistumaan aktiivisesti keskusteluun ja päätöksentekoon, jotta hirvieläinkantojen hallinta saadaan kestävälle tasolle.

Lisätietoja:

Puutarhaliitto ry ja sen alla olevat puutarhayhdistykset ja -seurat, Tarja Miettinen, toiminnanjohtaja, tarja.miettinen@puutarhaliitto.fi

Suomen Puutarhakauppiaat ry, Oili Sinilehto Voigt, hallituksen puheenjohtaja, info@puutarhakauppiaat.fi

Kauppapuutarhaliitto ry, Niina Kangas, toiminnanjohtaja, niina.kangas@kauppapuutarhaliitto.fi

Hedelmä- ja Marjanviljelijät ry, Heidi Wirtanen, toiminnanjohtaja, heidi.wirtanen@hmlry.fi

Suomen Siirtolapuutarhaliitto ry, Pertti Laitila, hallituksen puheenjohtaja, info@siirtolapuutarhaliitto.fi

Suomen Ruususeura ry, Michael Luther, hallituksen puheenjohtaja, hallitus@ruususeura.fi

Lasten ja Nuorten Puutarhayhdistys ry, Eeva-Maija Bergholm, toiminnanjohtaja, eeva-maija.bergholm@lastenpuutarha.fi

Lähteet

1. Maaseudun Tulevaisuus – Peurat ja kauriit pihoilla
2. Luke – Puutiaisista ja kauriista
3. Kyrkslätt JVF – Valkohäntäpeurahoitosuunnitelma
4. Luke – Riistaruokinta ja vaikutukset

https://www.epressi.com/tiedotteet/puutarha/peurat-ja-kauriit-pihoilla-kasvava-ongelma-suomalaisille-pihoille-ja-puutarhoille.html?customer=2608