ELY-keskusten ilmoitus puutarhayhdistyksille haitallisista vieraslajeista

20.6.2019

Tiedote 20.6.2019

Olettehan tietoisia, että EU:n tai kansallisen vieraslajiluettelon lajeja ei ole vuodesta 2016 lähtien saanut kasvattaa tai pitää hallussa. Toivomme, että puutarhayhdistykset voisivat välittää ilmoituksen jäsenilleen.

Kansalliseen luetteloon on lisätty uusia eläin- ja kasvilajeja 1.6.2019 alkaen. Myös EU:n luetteloon lisätään uusia lajeja kesällä 2019.

EU:n tai kansalliseen vieraslajiluetteloon kuuluvaa lajia ei saa päästää ympäristöön eikä tuoda Suomeen EU:n ulkopuolelta eikä myöskään toisesta EU-maasta, pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää taikka myydä tai muuten luovuttaa.

Kansalliseen vieraslajiluetteloon lisätyt kasvilajit 1.6.2019 alkaen:

Alaskanlupiini Lupinus nootkatensis
Hamppuvillakko Jacobaea cannabifolia (Senecio cannabifolius)
Tarhatatar Reynoutria × bohemica (entinen nimi hörtsätatar, Fallopia × bohemica)
Japanintatar Reynoutria japonica, pl. neidontatar Reynoutria compacta
Sahalinintatar (jättitatar) Reynoutria sachalinensis
Kanadanvesirutto Elodea canadensis
Komealupiini Lupinus polyphyllus
Kurtturuusu Rosa rugosa, ml. Rosa rugosa f. alba
Lännenpalsami Impatiens capensis

Näistä lajeista varsinkin kurtturuusua käytetään laajasti koriste- ja hyötykasvina. Kurtturuusun ja valkoisen kurtturuusun maahantuonti ja myynti on kielletty 1.6.2019 alkaen. Koska kiinteistönomistajille on varattava riittävästi aikaa hävittää kasvatuksessa olevat esiintymät, kurtturuusun kasvatuskielto tulee voimaan kolmen vuoden siirtymäajan jälkeen 1.6.2022.

Asetuksessa haitalliseksi vieraslajiksi on säädetty kurtturuusun nimilaji Rosa rugosa. Asetus ei koske nimilajista jalostettuja tarhakurtturuusuja eli Rosa Rugosa -ryhmää.

Kansalliseen vieraslajiluetteloon lisätty, puutarhatoimijoiden kannalta merkittävä eläinlaji 1.6.2019 alkaen:

                          Espanjansiruetana Arion vulgaris

Espanjansiruetanan munat ja nuoret yksilöt kulkeutuvat maansiirtojen sekä erilaisten taimien, sipulien ja muiden kauppapuutarhatuotteiden juuristoja ympäröivien multapaakkujen mukana. Tällaista aineistoa ammattimaisesti käsittelevillä toimijoilla on velvollisuus estää haitallisen vieraslajin leviäminen hallinnassaan olevan alueen ulkopuolelle. Espanjansiruetanalle kelpaa puutarhojen monenlainen ravinto ja voi näin aiheuttaa suuria tuhoja kotipuutarhoissa ja viljelyksillä.

Vuodesta 2016 lähtien EU:n vieraslajiluetteloon jo kuuluvia kasvilajeja ovat esimerkiksi:

Afrikanvesihäntä Lagarosiphon major
Arabiansulkahirssi Pennisetum setaceum (Cenchrus setaceus) (2017 lähtien)
Armenian-, kaukasian- ja persianjättiputki Heracleum sosnowskyi, H. mantegazzianum (2017 lähtien), H. persicum
Isoärviä Myriophyllum aquaticum
Jättipalsami Impatiens glandulifera (2017 lähtien)
Keltamajavankaali Lysichiton americanus
Lautta- ja loikorusolehti Ludwigia grandiflora, L. peploides
Mesisilkkiyrtti Asclepias syriaca (2017 lähtien)
Pilvisutilatva Baccharis halimifolia
Purppurakudzu (kudzupapu) Pueraria montana var. lobata
Sumasammakonputki Hydrocotule ranunculoides

EU:n vieraslajiluetteloon kesällä 2019 lisättävät kasvilajit:

Siniakaasia Acacia saligna

Haisujumaltenpuu Ailanthus altissima

Oranssivarrasheinä Andropogon virginicus

Ilmapalloköynnös Cardiospermum grandiflorum

Rusopampaheinä Cortaderia jubata

Kapinnyppyheinä Ehrharta calycina

Brasilianvesiasteri Gymnocoronis spilanthoides

Japaninhumala Humulus scandens

Kampakiipijäsaniainen Lygodium japonicum

Kiinanpensasapila Lespedeza cuneata

Meksikonmeskite Prosopis julilora

Poimukellussaniainen Salvinia molesta

Kiinantalipuu Triadica sebifera

Mitä voin tehdä?

Älä lisää tai kasvata haitallista vieraslajia. Luetteloissa mainittujen vieraslajien tilaaminen myös nettikaupoista on kielletty. Hävitä vieraslajit puutarhastasi ja käsittele puutarhajäte niin, ettei itämiskykyisiä siemeniä tai kasvinosia voi säilyä. Huolehdi, etteivät vieraslajit pääse leviämään mullan tai kasvien mukana. Ota huomioon, että taimikasvattajilla ja puutarhamyymälöillä on velvollisuus varmistaa, etteivät vieraslajit leviä myöskään muiden tuotteiden mukana esimerkiksi mullassa. Omassa puutarhassa kannattaa suosia kotimaisia tai heikosti leviäviä kasveja.

 

Mitä vieraslajit ovat?

Vieraslajeilla tarkoitetaan eläimiä, kasveja ja muita eliöitä, jotka ihminen on tuonut niiden luontaisen levinneisyysalueen ulkopuolelle. Vieraslajia pidetään haitallisena erityisesti, jos se uhkaa luonnon monimuotoisuutta. Vieraslajeista voi olla haittaa myös esimerkiksi maa- ja metsätalouden tuholaisina.

Vieraskasvilajit voivat aiheuttaa haittaa ympäristössä esimerkiksi syrjäyttämällä alkuperäisiä kasvilajeja ja yksipuolistamalla leviämisalueensa lajistoa. Osa lajeista on ihmisille haitallisia allergisoivuuden tai myrkyllisyyden takia. Monet vieraskasvilajeista on tuotu Suomeen puutarha- ja viljelykasveiksi, ja nyt ne leviävät istutusten lisäksi myös maansiirtojen ja puutarhajätteen mukana. Monet vieraskasvilajit ovat tehokkaita leviäjiä esimerkiksi runsaan siementuoton tai voimakkaan kasvullisen lisääntymisen ansiosta. Lisäksi tuuli, eläimet ja vesi voivat kuljettaa niiden siemeniä pitkiäkin matkoja.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) valvoo EU:n vieraslajiasetuksen ja kansallisen vieraslajilain ja -asetuksen noudattamista. Tämä viesti on osa haitallisten vieraslajien torjuntaa koskevien kansallisten hallintasuunnitelmien mukaista viestintää.

 

Lisätietoja:
ympariston.asiakaspalvelu@ely-keskus.fi
Kansallinen vieraslajiportaali
EU:n vieraslajiluettelo
Kansallinen vieraslajiluettelo
Kansallinen asetus vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta
EU:n vieraslajiasetus
Kansallinen laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta

 

Yhteystiedot: (etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi)
Etelä-Pohjanmaa: Leena Rinkineva-Kantola
Etelä-Savo: Sirpa Peltonen
Häme: Riitta Ryömä, Rauni Itkonen
Kaakkois-Suomi: Tuula Tanska
Kainuu: Marja Hyvärinen
Keski-Suomi: Aulis Jämsä, Liisa Horppila-Jämsä
Lappi: Taina Kojola
Pirkanmaa: Tiina Schultz
Pohjois-Karjala: Hanna Keski-Karhu, Sirkka Hakalisto
Pohjois-Pohjanmaa: Tupuna Kovanen
Pohjois-Savo: Antti Lammi, Kimmo Haapanen
Uusimaa: Juha Lumme
Varsinais-Suomi: Leena Lehtomaa